Edellisestä postauksesta on näköjään kulunut jo tovi. Täällä me vielä ollaan ja paljon on taas ehtinyt tapahtua. Ihmisiä läheltä on lähtenyt, molemmat isoäitini lähtivät taivaan kotiin syksyllä 2011, toinen yllättäen ja toinen pitkään sairastettuaan. Myös uutta elämää on syntynyt, meitä on siunattu toisellakin ihanalla tyttärellä. Pikkukakkonen "Itu" syntyi maaliskuussa 2011. Perhe-elämä ja harrastukset ovat pitäneet minut kiireisenä ja blogin päivitys on jäänyt. En myöskään juuri ole ehtinyt valokuvaamaan (paitsi lapsiamme ja koiriamme), mutta jospa sitä taas pikkuhiljaa arjen uuden rytmin löydyttyä ehtisi.

Tämä on vain tällainen pikainen postaus, seuraavaa ei toivottavasti tarvitse odottaa niin kauan kuin tätä...

Aurinkoista kevään loppua!

Nyt meillä ollaan jo kahdeksan kuukauden ikäisiä! Mieletöntä :D

8kk neuvolassa tytön mitat olivat 68,5cm ja 7,15kg. Eli pieni tyttö on edelleen, mutta kasvaa omilla miinuskäyrillään tasaisesti, ja sehän on tärkeintä. Lääkärintarkastuksessa Tinja oli todella reipas. Lääkäri oli meille kaikille uusi tuttavuus, mutta Tinja ei ujostellut miestä oikeastaan yhtään. Alkuun vähän ihmetteli, mutta soipa hänelle myös hymyn. Eikä yhtään itkettänyt. Terveeksi tyttö todettiin ja hyvin ikäisekseen kehittyneeksi.

Tinjahan oppi nousemaan jaloilleen vajaan 7kk ikäisenä, jo ennen kuin oppi istumaan tai konttaamaan. Pian pystyyn nousemisen jälkeen tyttö oppi myös konttauksen ja istumisen taidot. Nyt pientä saakin seurailla koko ajan, sillä hän pyrkii koko ajan pystyyn. Enää ei tarvitse edes saada kiinni esim. kahvasta, vaan pelkkä tasainen seinämä riittää tueksi.

On se maailma vain ihmeellinen pienen silmin.

Mustaa ja valkoista -haasteblogissa on tällä viikolla aiheena Yö. Muiden mustavalkoisia yökokemuksia voi käydä katsomassa täältä.

Silloin

sinun lähtösi

muutti päivän yöksi

valon varjoksi

täyden tyhjäksi

Toivon

sinun kohdallasi

muuttui yö päiväksi

pimeys valoksi

toivottomuus levoksi

Valokuvatorstain 159. haaste on Asetelma. Rajauksena aiheen käsittelylle pyydettiin olemaan kuvaamatta ihmisiä, eläimiä tai mitään elävää.

Muita vastineita haasteeseen voi katsella täältä.

Meidän perheen prinsessa, nöpönenä, ihanuus, kaunotar, hymyhuuli, punaposkinen suloisuus.

Välillä myös meidän oma kiljuhanhi, mölyapina, sottapytty ja haisuli.

Rakkain ja parhain sellaisenaan.